Pappoja ja patuja

Nyt kun päästiin käsiksi näyttelijäaiheeseen, niin antaapa palaa vähän toisenlaisesta näkökulmasta, joka kuuluu seuraavasti: kuka on paras näyttelijä ikäihmisistä?

Vastausta kysymykseen en osaa sanoa, vaan kykenen lähinnä vain luettelemaan muutamia vanhoja immeisiä, jotka ovat tavalla tai toisella minulle, no, en nyt sano tärkeitä, mutta merkityksellisiä kuitenkin. Tähän em. kysymykseen otetaan siis kaikki elossa olevat tahi edesmenneet kurpat, jotka ovat olleet nimenomaan vanhoina tunnettuja kasvoja ja näyttelijöitä. Tuo nyt on tosin vain yksi määritelmä...
Toisinsanoen tämän kysymyksen vastaukset riippuvat ihan vastaajasta itsestään, sillä "vanhan" käsite on niin subjektiivinen. Enempää vääntelemättä, pistetään ensimmäinen paappa kehiin:

Leslie Nielsen
R.I.P ♥
syntynyt: 1926




Pistetään heti alkuun ehkä yksi eeppisimmistä ja parhaimmista koomikoista, jonka töitä olen eläissäni nähnyt: ihana, valloittavan suloinen ja hömelöllä tavallaan karismaattinen Leslie Nielsen.

Tuskin tarvitsee luetella montaa elokuvaa, kun heppu tulee tutuksi, ellei jo kasvojen klassisen pöljä ilme ja valkoiset hiukset jo sano
mitään. Mies ja alaston ase, Hei, me lennetään!, Spyhard, Scary Movie... Tämä jätkä on tehnyt historiaa niin monessa parodisessa elokuvassa, ettei mitään rajaa. Ja miten kukaan voisi vastustaa noita lutuisia kasvoja! Ei ihme, että koko perhe suunnitteli vitsillään, että paritettaisiin Leslie Nielsen perheen mummon kanssa. Ainakaan ei tulisi koskaan tylsää, ja pienet kielimuurit vanhusten välillä saataisiin rikottua heti pienellä slap-stickillä! Eikä herra kyllä kitsastellut nuorenakaan ulkonäön puolesta (ks. oikeammainen kuva) ja ylipäätään Nielsen teki uransa aikana yli 200 elokuva esiintymistä. Jack Effron, pistäpä paremmaksi!

James Cromwell
syntynyt: 1940

Otetaan vaihtelun vuoksi vähän nuorempaakin käpyä esille. Vieressä oleva kuva ei ole ehkä Cromwellista se kaikkein edustavin, mutta otin tuon kuvan siihen tarkoituksella, sillä se viittaa elokuvaan, josta suuresti pidän: Babe - urhea possu.

Elokuvassa Cromwell esittää tyynen rauhallista farmaria, joka on perjaatteessa vaiteliaan suomalaisen miehen perikuva. Jo pienenä, kun näin leffan ensimmäistä kertaa elokuvateattereissa, jokin tässä hahmossa vetosi minuun. Ei tietenkään millään pervolla tavalla, vaan ajatuksena, että jos minulla olisi ukki, se olisi juuri tuollainen: hiljainen, mutta päättäväinen, paikkansa tunteva ja lempeä. Edelleen minussa kytee platonimainen ideaalinen ajatus ukista, joka on juuri Cromwellin näköinen ja oloinen.

Lähiaikoina kyseinen näyttelijä nousi mieleeni, kun selailin tämän tietoja imdb:ssä. Heppu on esiintynyt I'robotissa. "Missä muka?" ihmettelin todenteolla, kunnes oivalsin, että Cromwell oli esittänyt siinä vain lyhyen pätkän murhattua äijää, ja senkin hologrammina. Jokin oli siinä minusta aivan tavattoman hassua.

Patrick Stewart
syntynyt: 1940

"Rullis!" meikäläinen huudahtaa aina kun näkee tämän herran.
Vaikka Stewardin joutuminen rullatuoliin on minulle melkoinen mysteeri, hänessä on jotain, joka saa sydämeni heltymään. En tiedä johtuuko se lempeistä kasvoista, jotka on riisuttu kokonaan jostain niinkin turhasta kuin hiuksista. Vai kenties arvokkaasta auktoriteetistä, jonka hän luo olemuksellaan? Vaikea sanoa. Totuus vain on se, että jokin tässä herrassa saa suupieleni nousemaan pystyyn.

Näyttelijänä Steward on tunnettu, vaikka alunperin tunnenkin hänet lähinnä X-menistä. Kun kuitenkin katsoo useampiakin elokuvia, huomaa, että hän esiintyy ihan pienissäkin rooleissa yllättävän monessa rainassa, mm. Spider-manissa. Ja ennen kaikkea, Steward on tietenkin tunnettu Star Trekistä Captain Picardina. (Alla olevassa kuvassa hän ei ole kovinkaan "amused". Koska hänellä ei ole pyörätuoliaan?)
















Ian McKellen
syntynyt: 1939

Miten minusta tuntuu, että tässä liikutaan X-men-linjalla...

Hassua kyllä, Ian McKellen nimenä on ollut minulle melkolailla hepreaa, kun taas kasvona hän on ollut paljon läheisempi (tämä on ongelmana useimpien näyttelijöiden kohdalla, sillä nimimuistini on aika huono).
Taas voidaan luetella monta elokuvaa: X-men, Taru Sormusten Herrasta, erinäisiä ääninäyttelyitä esimerkiksi Kultaisessa Kompassissa...

Ehkä juuri arvostukseni Ian McKelleniä kohtaan tulee juuri hänen jylhästä äänestään, joka uhkuu voimaa ja viisautta. Jokainen joka on nähnyt Gandalfin huutavan: "you shall not pass", ymmärtää mitä tarkoitan. Näin muuten Gandalfiin liittyen...



McKellen on nimenomaan näyttelijänä minulle merkityksellinen. Häneen ei, kumma kyllä, liity mitään sentimentaalisia tunteita kun taas ylläolevissa sitä tuntuu olevan paljonkin. Se on sinällään harmi, sillä tämäkin herra on loistava näyttelijä, ja jos olen yhtään tulkinnut väärin hänen töittensä kautta, niin McKellen on varmasti myös loistava persoona!

Jotenkin minulla on sellainen tunne, että jokin ihana vanha patu puuttuu, mutta olkoon. Päivitän tätä postausta, mikäli minulle jokin herra tai rouva mieleen tulee. Siitä puheenollen: miksi kukaan yllämainituista näyttelijöistä ollut nainen? Olenko jokin sovinisti, ja väitän, etteivät naiset voi olla vihättäviä vanhoina? Korjataan asia! Seuraavan kerran kun kirjoitan, aion tehdä selkoa hieman suosikki naisnäyttelijästäni (pidetään tunnelma tiiviinä, enkä nyt paljasta kuka hän on). Sääli kyllä, hän ei ole edes vanha, tuskin kolmeakymmentä. Ehkäpä olen sittenkin sovinisti? :/