Itse elokuvasta en oikeasti osaa sanoa yhtään mitään. Näillä näkymin se oli ainakin edellistä elokuvaansa huimasti parempi, mutta en tiedä johtuuko se niinkään elokuvasta, vaan pikemminkin yleisöstä itsestään.
Meillä oli näytöksessä helvetin hyvät paikat: ihan ylhäällä, ihan keskellä.Faninäytökset tai ensi-illat yleensäkin ovat minulle vieras käsite, ja tänä iltana olinkin sellaisessa aivan ensimmäistä kertaa. Ehdottomasti tämä elokuvakokemus oli minulle todella piristävä, uusi ja mahtava, sillä en ole missään elokuvanäytöksessä aikaisemmin kokenut vastaavaa läsnäoloa yleisössä! Ensinnäkin kaikki olivat täysillä mukana elokuvassa. Kaikki surivat, antoivat aplodeja ja nauroivat yhdessä. Eteenkin nauroivat, enkä itsekään mahtanut mitään, kun hajosin jonkun toisen loistavaan räkäiseen nauruun. En siis tiedä naurattiko minua elokuva, vaiko sitten toiset ihmiset ympärilläni. Se oli melkein tietynlaista yhdentymistä toisten ihmisten kanssa, vaikken mikään suuri Potter-fani olekaan.
Mitä nyt siis elokuvasta... No, sillä oli hetkensä. Toisin kuin edellisessä elokuvassa, toimintakohtaukset olivat sopivan jämäköitä ja hienosti toteutettuja. Aikajana toimi melko jouhevasti, mitä nyt jäi aika pitkäksi aikaa junnaamaan päähenkilöiden välisiin draamoihin, venyttämään elokuviin lisäminuutteja. Musiikit eivät minuun ole tarttuneet sitten toisen elokuvan, kyllä siihen tarvitaan se John Williamssin kosketus. Lisäksi edelleenkään Daniel ja Emma eivät osaa näytellä, ja se vie paljon hohtoa elokuvasta. Sen sijaan Ron oli tapansa mukaan loistava, ja saikin yleisöstä paljon aplodeja osakseen.
Ansioiksi voidaan siis sanoa visuaaliset tehosteet, elokuvan uskollisuus kirjalle sekä yksittäiset vitsit elokuvassa, mutta muutoin voin rehellisesti sanoa, että Potter-elokuvien hohto vetelee viimeisiään. Se on todellinen harmi, sillä Pottereiden alkupuolen elokuvat olivat todella loistavia, mukaansa tempaavia ja sanalla sanoen taidokkaita ja taianomaisia. Nyt niistä on tullut lähinnä teinien suhdesoppaa, jota ei voi oikein ottaa tosissaan, minkä huomasi myös teatterin yleisöstäkin, kun elokuvan vakavillekin, ja ns. "romanttisille" kohtauksille naurettiin täydestä sydämestä. Ennen kuin näen HP: Deathly Hallows part 1:n toisen kerran, se saa tyytyä kahteen ja puoleen tähteen.
En halua kuulostaa elitistiltä. En todellakaan halua. Ehkä olen vain todella vaativa elokuvien suhteen, sekä eteenkin nyt Pottereiden, sillä viimeisinä elokuvina, niiden tulisi todella näyttää kyntensä ja lopettaa Potter-ilmiö taidokkaasti ja näyttävästi. Ikävä kyllä alku näyttää vähän tökkivän, mutta meikäläinen odottaa kevättä sekä hyvässä, että pahassa.
Kiitos kuitenkin kaikille Bio Rexissä! Olitte loistava yleisö, ja sain viimein kokea kunnollisen elokuvaelämyksen katsojana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttia, risuja/ruusuja, vastaväitteitä, pohdintoja? Antaa tulla vain!